keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Tom Yum

Mä en pidä keitoista. En yleensä ikinä tee keittoja. Silti tänään ostin kaupasta pinaattikeittoa, mutta tuskin teen sitäkään ikinä. Paitsi tietysti kun rahat seuraavan kerran loppuu.

Mietin pitkään että mitähän sitä jaksaisi tänään vääntää, mutta kun tuntu siltä, ettei jaksaisi mitään vääntää, niin en jaksanut miettiä, joten päätin tehdä keittoa. Kyllä vaan, keittoa. Porukoilta oli joskus kauan sitten tarttunut mukaan sellainen keittopussi. Pussikeitto. Valmiskeitto. Keittotahnapussi. Pussi, jossa on tahnavalmistetta, joka lisätään veteen, josta tulee keittoa. Noniin. Jotenkin tähän tapaan. Vähän niinkun ne misokeittohommat, jos kukaan on ikinä sellasta tehnyt. Ehkä teen sitäkin joskus.

Noniin. Siis. Pussissa oli ohjeet selkeällä thaimaan kielellä, jossa luki että heittelehän sisältö vajaaseen puoleen litraan kiehuvaa vettä ja lyö perään katkarapaa ja herkkusieniä. Luulen ettei ne ihan tarkottanut eeässän säilykesieniä ja huonoimpia katkarapuja mitä pakkasesta löytyy, mutta siinä oli kaikki mitä kotoo löyty. Ihan kun lähtisin 25 asteen pakkasessa uudestaan kauppaan hakemaan pakasteita. Ei tuu kesää. Jos tiedätte mitä tarkoitan.

No mutta kuitenkin. Odotuksia ruoan suhteen ei ollut ollenkaan. Mun kokemukset Tom Yum jutuista rajoittuu ikävä kyllä tässä vaiheessa vaan pirkan tomyum nuudeleihin, jotka on kyllä ihan yllättävän hyviä. Joten ajattelin että tuskinpa tää keitto nyt kauheesti pahempaa voi olla. Nooo, meikä teki niinkun pussi käski ja ovelana veijarina heitin vielä vähän soyakastiketta sekaan, ja katsoin pelonsekaisin odotuksin mitä padasta nousee. /spoiler/ Höyryä.

Tulokset ei olleet ihan sitä mitä olis saattanut odottaa, jos sellaista olisi odottanut, niinkuin kuvastakin näkee. Onneksi en odottanut mitään. Ehkä senkin takia maku yllätti. Oli oikeasti hyvää. Pirun tulista, mutta sehän on vaan mukavaa tällasella pakkasella. Kaikki meni samontein ja lisää jäi kaipaamaan.

Aikaa koko safkan valmistukseen meni sen verran mitä vedellä kesti kiehua, eli keittimellä alle 5min. Mut eipä tässä muuta. Melkoinen antikliimaksi näin niinkun blogipäivitysken suhteen, mutta ihan kun mua olis ikinä kiinnostanut. Tässä vielä kuva, ilman sitä en olis tätä tänne laittanutkaan. Eat your heart out!

Oikealla O.G., vasemmalla O.G

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti